Olen 40-vuotias, naimisissa oleva, kahden lapsen äiti ja puutarhuri Turun Paattisilta. Ydinperheeni lisäksi kanssamme asuu 95-vuotias kasvatusisäni. Elämme tavallista lapsiperhearkea iloineen ja haasteineen. Harrastan asahia ja teen vapaaehtoistyötä nuorten parissa. Sukupolvenvaihdoksen myötä työni painopiste on siirtynyt yhä enemmän Laitilaan, mutta Turussa on jatkossakin perheemme koti.
Minulle on jo pienenä opetettu, että läheisistä ja luonnosta pitää pitää huolta ja että kaiken voi korjata. Olen aina tuntenut suurta paloa vaikuttaa asioihin ja olenkin jo pitkään ollut yhteisöni aktiivinen vaikuttaja lasteni koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtajana ja seurakuntayhtymän luottamushenkilönä.
Politiikkaan lähdin mukaan neljä vuotta sitten kuntavaaleissa ja pääsin mustana hevosena kaikkien yllätykseksi ensimmäiseksi varavaltuutetuksi. Myös aluevaalit ja eduskuntavaalit läpikäyneenä olen ottanut nöyrän kiitollisena vastaan kaiken sen luottamuksen jonka olen äänestäjiltä saanut ja lupaan aina hoitaa tehtäväni tunnollisesti ja ihmisiä kohdaten ja kuullen.
Päätöksentekijänä olen asioihin hyvin perehtyvä ja rohkea tuomaan omat näkemykseni esille. Kaikissa päätöksissä on ajateltava kokonaisuutta, tulevaisuutta, otettava talous, luonto ja ennen kaikkea inhimillisyys huomioon. Oli sitten kyse mistä tahansa niin ikävien asioiden ennaltaehkäisy on aina taloudellisesti ja inhimillisesti paras ratkaisu. Hyvinvoivan yhteiskunnan perusta on hyvinvoivat ihmiset vauvasta vaariin, eikä kukaan saa pudota kyydistä. Minulla on vahva usko keskustan politiikkaan ja olen määrätietoisesti viemässä sitä eteenpäin.
Haluan olla rakentamassa parempaa ja oikeudenmukaisempaa huomista meille kaikille.
TURKU
Päätöksen teko Turussa ei ole helppoa. Pormestarimalli on johtanut siihen, että yhä pienempi porukka on päättämässä meidän kaikkien asioista. Kaikki näkökulmat eivät tule silloin huomioon ja todellinen kansanvalta vähenee. Lisäksi vaikka strategiassaan ja kärkihankkeissaan Turku on sitoutunut kuulemaan ja osallistamaan kaupunkilaisia, viime aikoina liian monessa tapauksessa se on jäänyt tekemättä. Päätöksenteon on oltava avointa, aidosti kuntalaisia osallistavaa ja oikeaan tietoon perustuvaa.
Turkua tulee kehittää tekemällä myös rohkeita tulevaisuuden investointeja, mutta ratikka ei lukeudu niihin. Sen kustannukset ja haitat olisivat hyötyjä merkittävämmät. Turun halutaan seuraavan Tampereen valintoja, mutta mikä toimii siellä ei automaattisesti toimi täällä. Turun tulee olla omintakeinen ja edelläkävijä eikä haaskata rahaa menneisyyden keksintöihin.
Olen hyvin huolissani siitä, että Turun ydinkeskustaa täydennysrakennetaan kovalla vimmalla. Ihmiset joutuvat niin fyysisesti kuin henkisesti ahtaalle kun rakennetaan kaupunkipuistoja tuhoten. Lähiluonnon merkitys ihmisten hyvinvointiin on kiistaton fakta. Lisäksi suuret puut tukevat hulevesien hallintaa ja sitovat päästöjä. Viherkatot eivät riitä kompensoimaan kaupunkiluonnon monimuotoisuuden menetyksiä. Uusien puiden kasvu on hidasta eikä nykyään istutettavat puut edes kasva yhtä komeiksi, koska ne joutuvat kasvamaan huonommissa olosuhteissa kunnallistekniikan puristuksissa. Tiivistämiseen pyrkimisellä ei tule merkittäviä päästövähennyksiä. Turun väkiluku nousee tälllä hetkellä ainoastaan maahanmuuton avulla sillä perheellistyvät muuttavat ympäryskuntiin missä on väljempää. Moni kuitenkin käy töissä Turussa joten työmatkat lisäävät päästöjä ja ruuhkaa. Kaupunkia ei kehitetä lapsiperheitä ajatellen joille lähipalveluiden toimivuus ovat kaiken a ja o ja asuinalueiden viihtyvyys ja turvallisuus tärkeää. Turun vetovoima ja maine ei lisäänny mielikuvia muuttamalla suurilla kaupunkikehityshankkeilla vaan ihmisten arkisten asioiden hyvällä hoidolla.
Kaikista epäkohdista huolimatta minulla on kuitenkin vahva usko paremmasta huomisesta ja siihen että vain vaikuttamalla ja itsensä likoon pistämällä voi jotain saavuttaa.
Sydämellä, sisulla ja keskustan politiikalla haluan olla viemässä rakasta kotikaupunkini kohti parempaa, avoimempaa, osallistavampaa ja oikeaan tietoon perustuvaa päätöksentekoa, jonka keskiössä on ihmisten hyvinvoinnin tukeminen, asuinalueiden tasa-arvoinen kehittäminen ja lähiluonnon suojeleminen.
Siksi olen jälleen ehdolla tulevissa kuntavaaleissa numerolla 528.
Pääteemani ovat:
EI RATIKKAA TURKUUN
- Seis ratikalle, liian tiiviille rakentamiselle ja lähiluonnon tuhoamiselle. Ratikka on suurin uhka Turun talouden ja kuntalaisten hyvinvoinnin näkökulmasta. Se halutaan vain imagosyistä. Se on joustamaton eikä mahdu Turun kapeille kaduille. Kustannus- ja haastekerrointa tuovat savimaa ja arkeologiset kaivaukset. Ratikka ei ole ekoteko sillä pelkkä rakentaminen aiheuttaisi valtavia päästöjä. Lisäksi jo visioitu kakkoslinja menisi Runosmäkeen läpi metsän tuhoten sen sillä radan varret rakennetaan täyteen. Rakentaminen kestäisi niin kauan, että se tuhoaisi keskustan yritysten elinvoiman. Se olisi myös eriarvoistava, sillä ratikasta hyötyisi vain harva turkulainen. Ratikalle on olemassa vaikuttavampia ja edullisempia vaihtoehtoja, kuten kerros- ja nivelbussit sekä lähijunat. Myös vety tekee tuloaan. Varför ratikka vi har ju Föli? Föli onkin ollut neljättä kertaa peräkkäin paras jokavuotisessa eurooppalaisessa joukkoliikenteen asiakastyytyväisyyttä mittaavassa BEST-tutkimuksessa. Taakse jäivät mm. Tukholma, Oslo, Helsinki, Kööpenhamina, Bergen, Rotterdam ja Tampere. Sivuhuomautuksena, että kaikissa näissä muissa kaupungeissa on ratikka.
- Ihmisten peruspalveluista ja hyvinvoinnista huolehtiminen pitää olla päätöksenteon keskiössä. Tulevaisuus tehdään kodeissa, varhaiskasvatuksessa ja kouluissa ei raiteilla. Satsaukset ihmisten hyvinvointiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on paras sijoitus tulevaisuuteen. On todella törkeää ja lyhytnäköistä että Turku on sopeuttanut taloutta kurjistamalla kasvatusta- ja opetusta esimerkiksi kasvattamalla ryhmäkokoja. Kohtuullinen ryhmäkoko on merkittävin tekijä mikä mahdollistaa laadukkaan opettamisen ja oppimisen. Ammattitaitoiset opettajat pystyvät omalla työllään ennaltaehkäisemään myös monenlaisia hyvinvoinnin haasteita, kunhan heille annetaan siihen mahdollisuus. Jos ryhmät ovat riittävän pieniä, opettajat ehtivät tutustumaan oppilaisiinsa ja pystyvät suuntamaan oikeanlaista tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Opettajan antamalla tuella on vahva yhteys oppimistuloksiin. Aikaa pitäisi olla myös lahjakkaimpien oppilaiden tukemiseen. Pienemmissä ryhmissä opiskeluympäristö on rauhallisempi ja se luo hyvinvointia niin oppilaille kuin opettajalle. Ryhmäytyminenkin on helpompaa jolloin kiusaamistakin on vähemmän. Työrauhaa kouluihin saadaan myös sillä, että Turku rohkeasti linjaa älylaitteiden käytöstä koulupäivän aikana.
- Huonoa taloustilannetta ei pelasta lakisääteisten peruspalveluiden kurjistaminen, koska pidemmällä aikavälillä se johtaa vain suurempiin kustannuksiin. Veron korotuksilta vältytään vain hyvällä talouden pidolla. Tärkeintä on että unohdetaan ratikka, koska se ei ole taloudellisesti kannattava investointi. Pitkään tarvittavien tilojen osalta on siirryttävä vuokraamisesta omistamiseen. Myös konsulttien käyttöä pitää vähentää. Sekä vuokraamiseen, että konsulttien käyttöön kaupungilta menee kymmeniä miljoonia vuodessa taivaan tuuliin. Säästöä tulisi myös lakkauttamalla pormestarimalli tai edes vähentämällä apulaispormestarien määrää ja asettamalla ryhmärahalle kattoraja. Leikata voisi myös ilotulitteista ja kokoustarjoiluista. Pienistäkin puroista tulee paljon kun kaikki turha karsitaan pois.
- Vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja elämänvoimaa koko Turussa. Syrjäytyminen ja yksinäisyys on epäinhimillistä ja tulee myös kalliiksi yhteiskunnalle. Kaikilla asuinalueilla oltava matalankynnyksen kohtaamispaikkoja ja nuorisotiloja, joissa myös järjestöt ja vapaaehtoisvoimin toimivat yhdistykset voivat tuottaa toimintaa kaikenikäisille. Muistetaan, että jokaisella meistä on vastuu yhteisöllisyyden luomisessa siinä miten kohtaamme toinen toisemme.
Turun Keskustan vaaliohjelma löytyy mm. valtuustoryhmämme nettisivuilta https://keskustaturussa.fi/.
Olen ehdolla myös aluevaaleissa numerolla 2154.
Lähipalvelut tarvitsevat jatkossakin puolustajansa. On täysin vastuutonta maamme hallitukselta pakottaa hyvinvointialueet lyhytnäköisiin äkkileikkauksiin, joka tulee vaarantamaan potilasturvallisuuden. Tarvitaan pidempi jatkoaika alijäämän kiinni kuromiseen. Ei nykyisiä palveluita voi vain lakkauttaa vaan on löydettävä ratkaisu palveluiden turvaamiseen perustuslain edellyttämällä tavalla. Talouspoliittisen arviointineuvostokin suosituksen mukaan alueille tulisi antaa aikaa toimintojen kehittämiseen.
- Painopiste on saatava peruspalveluihin ja ennaltaehkäisyyn sillä se on edullisinta ja inhimillisintä.
- Lasten ja nuorten pahoinvointi on hälyttävällä tasolla ja siihen on puututtava juurisyyt korjaamalla eikä vain oireita hoitamalla. Tukea perheisiin ja voimaa vanhemmuuteen. Riittävän hyvin resursoidut neuvola, koulut ja oppilashuolto, jotta jokainen saa riittävästi tukea ja ohjausta läheltä ja ajoissa.
- Jokaiselle vanhukselle on taattava hyvä hoiva ja turvallinen ehtoo. Työn ja läheishoivan yhteensovittamista pitää parantaa. Kotihoito tarvitsee paremmat resurssit. Omaishoitajien tueksi tarvitaan riittävästi turvallisia hoitopaikkoja. Tarvitsemme lisää toimintakykyä ylläpitävää, yhteisöllistä, välimuotoista asumista. Myös ympärivuorokautisia paikkoja on oltava niitä tarvitseville.
- Hoitotyöntekijöille tulee taata työolot ja resurssit, jotka mahdollistavat laadukkaan hoitotyön tekemisen ja oman jaksamisen. Hoitoapulaiset avuksi.
- Järjestöillä on merkittävä rooli hyvinvoinnin tukemisessa ja vertaistuessa. Niiden toimintaedellytykset on turvattava! Kuntouttavaan työtoimintaan satsaaminen tuo merkittäviä säästöjä, kun ihmiset saavat elämän syrjästä kiinni.
- Varhan ja kuntien on tehtävä tiivistä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Varsinais-Suomen Keskustan vaaliohjelma: https://keskusta.fi/varsinais-suomi/kunta-ja-aluevaalit-2025/