Turun päättömiä tilaratkaisuja

Turun Työväenopiston opistotaloa esitetään myytäväksi, ettei sitä tarvitsisi korjata. Paattisten aluetalo halutaan purkaa samasta syystä. Österbladin kulman omistaja haluaa hävittää rakennukset lisärakentamisoikeuden himossa. Vasta 30-vuotias Turun Lyseo puretaan rakennusvirheiden ja puutteellisen huollon ja kunnossapidon takia. Tällaiset ratkaisut ovat niin ihmisten hyvinvoinnin kuin talouden ja luonnonkin kannalta kestämätöntä päätöksentekoa.

Tampereen yliopistolla tehty tutkimus on osoittanut, että jo olemassa olevan rakennuskannan korjaaminen on ilmastoystävällisempi vaihtoehto kuin purkaminen ja uudisrakentaminen. Purkamisen ja rakentamisen aiheuttamat hiilipäästöt tasoittuvat vasta noin 50 vuodessa, vaikka uusi rakennus olisi nollaenergiatalo. Rakentamisen päästöt ovat valtavat ja purkaminen hävittää jo kulutettuja luonnonvaroja. Korjaamisen tulisi siis aina olla lähtökohta purkamisen sijaan. On myös muistettava, että korjaamista voidaan tehdä myös maltillisesti. Vain välttämätön. Kaiken ei tarvitse olla uusinta uutta ja monumentaalista. Myös kierrätetty ja käytännöllinen kelpaa.

Rakennuksia puretaan usein sisäilmaongelmien takia, vaikka nekin olisivat usein ratkaistavissa. Suurin osa sisäilmaongelmista ovat itseaiheutettuja ja ongelmat olisivat olleet vältettävissä riittävällä valvonnalla. Joissain kohteissa talkkareiden palkan hinta olisi melko pieni sijoitus ottaen huomioon ongelmien ennaltaehkäisevän merkityksen. Ja esimerkiksi koulumaailmassa itse muistan lämmöllä ala-asteen talkkaria, joka työnsä ohella oli myös yksi läsnäoleva turvallinen aikuinen lisää kouluarjessa.

Erittäin suuri ongelma on, ettei kaupunki tunne omia kiinteistöjään ja niiden huoltohistoriaa. Paattisten aluetalo on tästä loistoesimerkki, kun virkamiehet eivät edes tienneet että kiinteistön öljylämmitys on vaihdettu jo kymmenen vuotta sitten hakelämmitykseen ja katto uusittu vuonna 2008. Kaiken päätöksenteon tulee pohjautua oikeaan tietoon.

On päivänselvää, että rakennuksia pitää ylläpitää ja huoltaa. Jos peruskorjauksia jätetään tekemättä, ne väistämättä tulevat jossain kohtaa vastaan.
Korjauskustannusten pelossa Turku siirtää toimintojaan omista tiloista vuokralle, vaikka tyhmäkin tietää, että se tulee pidemmän päälle kalliimmaksi. Varsinkin kun niitä vuokratiloja myös rempataan Turun piikkiin hulppeaan kuntoon, esimerkkinä kaupungin toimitilat Yliopistonkadulla. Toisten omistamia tiloja on siis varaa rempata, mutta omia ei. Ja sitten vielä vuokramaksut päälle.

Turun talouden sopeuttaminen olisi paljon helpompaa, kunhan kaupungin tilojen hoito ja rakennuttaminen laitettaisiin kuntoon.
On päästävä selkeään ja läpinäkyvään malliin, jossa valta ja vastuu sekä toiminnan rajat on määritelty selkeästi.
Huomattavia säästöjä saataisiin myös pitämällä kaupungin omat toiminnot mahdollisimman pitkälti omissa tiloissa, eikä ulkopuolisilta vuokratuissa toimitiloissa.

Mimmi Ruusunen
Turun varavaltuutettu (kesk)

Julkaistu TS 12.12.23
https://www.ts.fi/lukijoilta/6186774